torstai 7. helmikuuta 2013

Arkkienkeli Ariel

Huomenta kaikille :)

En olisi malttanut millään nukkua aamuun asti, kun juuri ennen nukahtamista yhtäkkiä äkkäsin jotain mitä eilen tapahtui :)

Otin monista kehotuksista vaarin eilen ja lähdin tähän meidän talon läheltä lähtevän joen uoman viertä pitkin kävelemään eteenpäin. Varsinaiselta kävelytieltä meni alas joenvarteen vielä ihan pieni tallottu polku ja koska näin kauempana muutaman muunkin ihmisen niin uskaltauduin itsekin kavuta alas joen törmälle.

Ajatuksena oli mennä nauttimaan ihanasta metsästä ja vieressä virtaavasta joesta, mutta askel askeleelta tulin vain surullisemmaksi. Metsä kun näytti todella huonovointiselta. Moni puu oli kaatunut ja isot lahot rungot makoilivat sinne sun tänne. Kiinnitin huomiota isoon runkoon joka oli hieman punertava rungoltaan ja ihmettelin, että mikähän puu tämä on. Ylös katsoessani latvoihin, hämmästyin kun huomasin, että puu oli mänty. Ja tämä sai miettimään, että onkohan tuon männyn rungossa jokin tauti tai sieni kun se oli niin kummallisen värinen. Metsästä huomasi helposti, ettei siitä oltu pidetty huolta ja minunkin mieleni vallan apeni. Mietin mielessäni, että jos kaupungille hakisi puutarhatyöläiseksi niin saisikohan sitä itse valita alueekseen tämän joen varren :) ( ihan hassu ajatus, naureskelin itsekin, että miten tällaisia edes ajattelen)

Jäin pitkäksi toviksi yhteen joen kaarteeseen seisomaan ja tuijottelin veden pinnan liikkeitä, samalla koitin kovasti kysellä mitä minun tulisi tehdä ja miksi olen täällä saamatta mitään vastausta. Katseeni vain kiinnittyi veteen ja sen väriin ja mietin, että miten ihanaa se olisikaan jos vesi joessa olisi ihan kirkasta. Yhtäkkiä huomasin myös pienen tuulen vireen joka tuli takaani joelle ja teki mennessään pientä väreilyä veden pintaan. Tätä hieman kummastelin, koska tämä metsäpalsta oli semmoisen niin sanotun kuopan pohjalla eikä luulisi tuulen tuivertavan juurikaan tuolta metsän puolelta jossa joentörmä kohoaan puiden latvoihin asti, mutta en kummastellut sitä sen enempää.

Lähdin kotiin päin hieman alla päin ja mietin, että eipä tässäkään oikein ollut nyt mitään järkeä, että melkein tulin vain alakuloisemmaksi kun näin tuon metsän niin huonossa kunnossa.

Illalla sitten otin Maian vinkistä kiinni ja päätin kuunnella Anu Shi Astan sivuilta hankkimani Höyhenmatka meditaation. Matkalla tosiaan mennään tapaamaan enkeleitä ja samalla saa hoivaa heiltä. Siinä vaiheessa kun minulle esittäytyi enkeli, oli hän nimeltään Ariel. Hieman epäilin, että kuvittelinkohan väärin, mutta Anu kehotti nauhalla luottamaan esiintulevaan nimeen ja näin sitten päätin luottaa. Mieleeni tuli myös kultaisena hohtavat pitkät hiukset ja hyvin lempeä ilme. Meditoinnin jälkeen jäin selailemaan ja lukemaan erilaisia juttuja netistä.

Illalla sitten nukkumaan mennessä tein pienet kiitokset enkeleille tästä päivästä ja nautin siitä valotulvasta joka pääni ympärillä taas leijui (silmät kiinni). Laitoin jo valot pois kun yhtäkkiä mieleeni nousi sana Ariel ja muistin, että hei minunhan piti googlettaa tämä enkeli ja mitä hän edustaa. laitoin valot uudelleen päälle ja voitte kuvitella, että olisin lennähtänyt takapuolelleni jos olisi seisonut :) Tässä Arkkienkeli Ariel esittäytyy:

Arkkienkeli Ariel
Tunnetaan myös nimellä Jumalan leijona


Ariel työskentelee luonnon eheyttämiseksi sekä suojelemiseksi. Tähän tehtävään kuuluu myös tärkeänä osana kaikki Maapallon eläimet – eritoten villeinä elävät sekä eläimet jotka elävät vedessä. On hyvä pyytääkin arkkienkeli Arieliä apuun aina kun löydät haavoittuneen eläimen tai mikäli lemmikkieläimesi kaipaa apua. Ariel työskentelee arkkienkeli Rafaelin kanssa eläinten parantamistyössä. Hän suojelee myös ihmisiä sekä henkiä maan päällä ja auttaa meitä ymmärtämään kaikkia elämänmuotoja jotta oppisimme arvostamaan elämää Maapallolla. Ariel voi auttaa sinua monissa ympäristöön liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi kierrätyksessä. Hän auttaa mielellään sinua oppimaan monia asioita luonnosta, kuten esimerkiksi kivien, puiden ja kasvien parantavia kykyjä.
Ariel valvoo keijuja, veteen liittyviä luonnonenkeleitä. Keijujen tehtävänä on pitää merien, järvien, jokien, purojen ja lampien ympäristöt puhtaina. Hän saattaakin ottaa sinuun yhteyttä mikäli koet tärkeäksi vesistöjen ja niiden asukkien auttamisen. Tästä suurenmoisesta työstä saatat saada palkkioksi ihmeellisiä ilmestyksiä ja suurempia maagisia voimia. Ariel voi myös auttaa sinua vahvistamaan yhteyttäsi luontoon sekä luonnonhenkiin, joten jos koet tämän asian tärkeäksi niin pyydä häneltä apua.
Voit pyytää Arkkienkeli Arielia avuksi missä tahansa – mutta saatat tuntea/kuulla/nähdä hänet parhaiten luonnon keskellä, erityisesti veden äärellä. Ariel liitetään myös usein tuuleen, joten voit tuntea hänen läsnäolonsa esimerkiksi tuulahduksena. Koska hän työskentelee ensimmäisellä säteellä joka ilmentää vaaleanpunaista väriä, saatat nähdä tai tuntea hänet myös vaaleanpunaisena värinä. Nimensä mukaisestikin Ariel liitetään usein leijoniin joten jos näet näistä näkyjä niin voit olla varma että Ariel on luonasi.


Joten kyllähän meille viestitellään, emme vain ehkä joskus osaa yhdistää asioita jotka meille tulee mieleen, että ne olisi jonkun suojelijan kiuskauksia :) Teksti oli niin osuva ja vahvisti jo ennestään sitä tietynlaista uutta kiinnostusta luontoa ja luonnon parantavia voimia kohtaan. Näillä mietteillä oli ihana vaipua uneen eilen illalla :)

Ihanaa aamua kaikille! :)

2 kommenttia:

  1. Hyvää huomenta!
    Toivakan retriittiin on paikat! Ihanaa.
    Mielenkiintoinen oivallus sinulla. Toissa päivänä kävelin tavanomaista metsäreittiä ja surukseni huomasin että siellä on taas metsäkoneet, se ihana metsä kaatuu humisten. Ymmärrän sinun tunteesi, sillä minullekin tuli surullinen olo kun kävelin siellä. Toinen puoli vielä on pystyssä ja toivottavasti sitä ei hakata ihan alas kuten toisella puolella on tehty. Se on ihana ikiaikainen sammalmetsä ja niin rauhaisa paikka.

    Mutta ajatellaan valoisasti. Ihanaa päivää sinulle.

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, nyt on taas jotain odotellavaa kesälle :) Ja totta on, että harmittaa noiden metsien kaataminen oikein kunnolla, mutta keskitytään positiivisuuteen. Tuossa itsekseni tuumailin, että miten voisin omilla teoillani auttaa tuota joentörmän metsää ja hymyilin jo kun näin mielessäni itseni salakuljettamassa metsään polttopuista uuninpesään jäänyttä tuhkaa :) Täytyy funtsia ja ihan ajatuksena, että riittäisikö vain ihan meditointi metsässä jossa koittaisi parantaa ajatuksillaan metsän pohjaa... ihan ajatuksena vain kun ei vielä oikein tiedä mitä kaikkea sitä pystyy mielellänsä tekemään :) Mielenkiintoisia aikoja elelemme :)

    VastaaPoista