Olin taas kerran Australiassa, niin kuin monesti vielä olen ollut unissani siellä vietetyn vuoden jälkeen (2004). Astuin sisään majataloon ja menin halaamaan suoraan vastaanottotiskin luona olevaa vanhempaa naista. Silmämme kostuivat kyynelistä kun sanoin häntä halatessani, että " Pitkästä aikaa". Tunsin häntä halatessani valtavan ikävän helpottavan ja muistan ajatelleeni, että vihdoin pääsin tulemaan takaisin vaikkakin vasta kolmannen kerran. Hölläsimme halaustamme, mutta pidimme vielä toisistamme kiinni, huomasin naisen takana seisovan miehen ja muistan ajatelleeni, että hän ei muistuta ihan naisen omaa aviomiestä ja nainen vastasikin minulle, että " (nimi jota en muista) on mennyt pois, tässä on (nimi jota en muista)". He olivat kummatkin hyvin lämminhenkisen oloisia ja ottivat minut avosylin vastaan. Sain heiltä huoneen ja muistan maanneeni sängyllä vaatteet päällä melkein uneen vaipumassa, kunnes päätin etten voi vielä nukahtaa ja lähdin hipsimään alakertaan. Sen sijaan, että olisin mennyt majatalon vastaanottoon päätinkin mennä ulos takaovesta. Muistan unessa ajatelleeni, että olisi liian tuskallista mennä sanomaan naiselle, että joudun taas lähtemään eteenpäin.
Tämän jälkeen uni jatkui toisenlaisissa maisemissa, kuin välimeren maisemissa, valkoiseksi kalkittu talo rinteellä jossa iso terassi avasi näkymää alas laaksoon. Kävelin huolettomasti asvalttipihaa pitkin valkoisissa pellavahousuissa. Kukkia oli joka puolella ja olin hyvin onnellinen omasta kodistani ja siitä miten pystyin kasvattamaan kasveja omassa pihassani erilaisissa ruukuissa. Tässä unessa en tavannut ketään, mutta tunnelma oli hyvin seesteinen ja aurinkoinen ja harmoninen.
Näin vielä muutaman muunkin unen, mutta niitä en valitettavasti muista, sen verran kuitenkin muistan, että muitakin unia näin. Olen nyt tietoisesti yrittänyt muistaa uniani ja huomaan, että ne ovat jääneet paremmin mieleen aamuisin. Ei aina, mutta varsinkin aamuina kun saan rauhassa heräillä eikä kukaan sano sanaakaan, ennen kuin käyn näkemäni unen läpi. Mutta onko siis mahdollista, että unissamme koemme erilaisia todellisuuksia, joissa elämme ja olemme jotain muuta? Ja jos emme, niin miksi joskus jotain tiettyä unta nähdessä sinulle tulee sellainen tunne, että olet kokenut tämän unen ennenkin tai että unessa kuin palaisit kotiin?
Hyvin mielenkiintoista ja aion edelleenkin koittaa keskittyä tähän unimaailmaan. Vinkkinä muillekin joiden on hankala muistaa uniaan, pyytäkää enkeleiltänne apua unien muistamiseen. Minulla se on auttanut, toki olen nähnyt aina paljon unia ja saatan tosiaan nähdä yön aikan montakin erilaista unta kuten yllä taas nähtiin.
Sitten asiasta toiseen luin adonain sivuilta alla olevan ilmoituksen ja en usko, että hän pahastuu jos levitän tätä eteenpäin. Itse lähetin hänelle jo muutaman oman eläin kokemukseni ja hän oli hyvin iloinen tarinoistani. Ihana idea ja oli mukava osallistua tarinoiden kirjoitukseen :)
" Olen Hannele Maukonen, keski-ikäinen nainen Somerolta.
Olen eläinten ystävä ja minulla on itselläni koira ja hevosia. Eläimet ovat olleet perheenjäseniäni vuosikymmeniä ja haluan koota kirjaksi muiden ihmisten ja myös omia kokemuksiani ja elämyksiäni tosi elämässä ’ihmeistä’ eläintemme kanssa. Eläinystävämme ovat meidän rakkaita kumppaneitamme, jotka opettavat, opastavat, rakastavat, tuovat viestejä, parantavat, suojelevat jne. meitä ihmisystäviään. Kertomuksemme muodostavat kirjan, josta on iloa meille kaikille eläimiä rakastaville kaikenikäisille ihmisille.
Kertomuksianne voitte lähettää minulle
sähköposti: hannelemmaukonen(at)gmail.com
postitse: Hannele Maukonen, Raadelmantie 12 A 1, 31400 Somero
tai voitte soittaa, p. 044 99 57 329, niin keskustelemme jutustanne ja voin antaa kirjoitusapua.
Kiitos!
Ystävällisin terveisin
Hannele Maukonen (kotisivu: http://lemmikkitarinat.fi ) "
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti