Oli ihan pakko tulla kertomaan ihan uudenlaisesta herkkyydestä joka on tullut esiin nyt kesän myötä. Ensinnäkin kosketusherkkyys iholla, varsinkin tuossa rintakehän ihan yläosassa. Jos siis päästäni tippuu vaikka hius ja se hipaiseekin ihoani tuossa kaulan alla, niin se vie huomiotani niin paljon, että hius on vain pakko siirtää heti pois iholta. Samaten tässä yksi päivä tunsin kun käsivarttani pitkin käveli jotain ja kun siirsin katseeni käteeni, en ensin huomannut mitään, mutta nostaessa kättä lähemmäksi silmien eteen huomasin ihokarvojeni seassa iholla, pienen pienen siivekkään, joka tallusteli hiljaa eteenpäin.
Tämän saman herkkyyden olen huomannut nyt myös meditaatiomusiikkia kuunnellessa ja erityisesti silloin kun jotain kelloa, kulhoa tai korkeampaa säveltä niin sanotusti kumautetaan, kopautetaan tai miten se sanoisi, siis kun ääni kuulostaa siltä kuin esim lasin pintaan olisi lusikalla kerran lyöty. Tuo ääniaalto saa kehossani aikaan valtavan energisen laajentumisen tunteen, kuin tuo kilahdus tuntuisi joka ikisessä energiakehossani eikä vain korvassani. Ääni kulkee hitaasti ja viipyillen läpi koko kehoni ja huomaan, että kaikella musiikilla ei ole samankaltaista vaikutusta, vaan parhaiten huomaan tämän noiden kilahdusten kohdalla. Myös hyvin syvä ja tasainen tiibetiläisen äänikulhon tapainen ääni kulkee kehon läpi juurikin samalla tavalla. Tuntuu melkein kuin ääni ottaisi vallan kehossa ja haihtuu vasta sitten kun se heikkenee äänen kuljettua jo jonkin aikaa kehossa. Todella hurja tunne :)
Toinen uusi käänne mitä olen kehossani tunnistanut on nälän tunne. Ennen minun oli saatava aamupalaa melkein heti kun silmäni aamulla avasin, jotta pääsisin käyntiin. Missään nimessä ei tullut kyseeseenkään, että olisin voinut lähteä johonkin käymään ilman, että olisin syönyt aamupalaa. Kuljetin monesti mukanani omia eväitä, koska pelkäsin nälän yllättävän sellaisessa paikassa missä en saisi ruokaa. Mieheni ihmetteli välillä ihan suu ammollaan kun söin ruoka-annoksia ihmetellen, että miten pystyn syömään niin paljon ja niin usein. Minulla oli melkein koko ajan nälkä. Nyt tilanne on kääntynyt melkein täysin toisin päin, eli aamusta ei hirveästi tee mieli ruokaa ja normaali marjainen aamumysli ei houkuta monesti ollenkaan. Tänään esimerkiksi nousin aamusta ylös ja laitoin itselleni aamupalan valmiiksi, muun touhun ohessa en kuitenkaan huomannut ajankulua ja havahtuin klo. 10.00, että minun täytyy lähteä poistattamaan tikit sormestani. Laitoin siis aamupalan takaisin jääkaappiin ja lähdin työterveyslääkäriin. Tikkien poiston jälkeen kävin vielä lähi torilla hakemassa omenoita ennen kotiin paluuta ja aamupalan söin siis vasta klo. 11.00 joka olisi aiemmin ollut silkka mahdottomuus. Huomaan myös nyt syödessäni mitä tahansa, että vatsa täyttyy todella nopeasti ja saan helposti tukalan olon ylävatsan alueelle. Vettä kuitenkin tuntuu kuluvan hirmuiset määrät ja hedelmät maistuvat hyvin välipaloina. Hassua miten tuommoinenkin kuin nälän tunne voi heitellä noin valtavasti laidasta laitaan :)
Ja viimeisenä vielä mainitsen, että miten ihanaa aikaa tuo leijonaportin aika olikaan, olin super energinen, täysin kivuton ja täynnä ideoita joka ikinen päivä. 12.8. Maanantaina olo tila olikin jo normaali lonkkakipuineen ja väsyineen :) Mutta ei huolta huomisesta, koska nyt alkoi uusi muutosvaihe ja on taas aika ottaa vastaan uusia koodauksia. 12.8. kun alkoi tuo ihana smaragdin vihreä viidennen säteen aktivoituminen kehoissamme ja se tietää sydämen avaamista :) Ihanaa :)
Mutta nyt pisulle, pesulle ja nukkumaan, ja palataan seuraavalla kerralla taas uusilla asioilla pöydän ääreen :) Ihanaa uuden viikon alkua kaikille!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti