Jatkuvia Seuralaisia kanavoinut Aisha North:
" Kuten moni teistä on jo huomannut, aika näyttää vain venyvän ja laajentuvan loputtomasti, yhtäkkiä sitten taas lyhentyen kuin sormia näpsäyttämällä kuin kumilenksu. Tämä kaikki on juuri sitä mitä sen pitääkin olla, koska vanha lineaarinen aika ei hyödytä sinua enää siinä kun alat uusia, et ainoastaan omaa elämääsi, vaan kaikkea mikä sinua ympäröi. Pitäen mielessä, että te ette ole enää vanha itsenne, ja kun puhumme uusiutumisesta, me puhumme siitä luovasta pyrkimyksestä joka alkaa tulla nyt kaikkien teidän tietoisuuteenne.
Ette enää pelkästää pura vanhaa itseänne, vaan alatte rakentamaan täysin uutta itseänne, sitä itseänne joka pystyy paremmin käsittämään kaikki ne puolenne jotka olette aiemmin pitäneet hyvin piilossa, ette pelkästään itseltänne, mutta kaikilta muilta myös. Nyt on kuitenkin tullut aika nostaa ne kaikki esiin ja ylös kaikkien nähtäväksi, jotta pystyt alkaa sädehtimään vieläkin kirkkaammin ja näin tehden, valaista koko oma maailmasi aivan uudella tavalla. Ja tällä kertaa se ei ole vain pelkästään valo joka auttaa valaisemaan maailmasi, vaan nyt puhumme myös siitä miten voit vaikuttaa peruuttamattomasti tulevaisuuteen kaikella sillä mitä rakennat tästä valosta. Koska teidät on nyt asetettu aloittamaan luominen tavalla jolla kukaan ei ole vielä koskaan luonut maan päällä, ja tämän vuoksi olette taas kerran pioneerejä alalla joka pitää sisällään loputtoman määrän mahdollisuuksia teille kaikille. Te menette sinne minne yksikään ihminen ei ole vielä mennyt ja tulette tekemään sen tavalla joka ei ole koskaan edes ollut mahdollista mielikuvituksissanne. Tästä eteenpäin rajoja ei enää ole ja tämän vuoksi sinun täytyy ainoastaan päästää irti ja antaa mennä.
Joten jälleen kerran me kutsumme teidät istumaan alas ja yhdistymään tämän loputtoman luovuuden energian kanssa joka on tarjolla teille, ja jotta tämä olisi vielä syvällisempi kokemus, me pyydämme teitä tekemään sen veljienne ja siskojenne kanssa aikaan joka on jo aiemmin sovittu (22.00 suomen aikaan). Tämä tulee olemaan taas yksi niistä kokoontumisista jotka kantavat nimeä "kokoontuminen lammella", mutta tällä kertaa uskomme, että tulette kaikki kokemaan jotain hyvin erikoista. Tällä kertaa kyse on luomisesta, kaikkien niiden ohuiden seittien kehräämisestä yhteen rakennelmaksi joka auttaa teitä tämän askeleen eteenpäin. Tuki on olemassa odottamassa jo teitä, turvaverkko jos niin haluatte kutsua, joten tällä kertaa kyse on irti päästämisestä kaikesta siitä vanhasta harhaluulosta tai muista esteistä joita tiellänne saattaa vielä olla.
Joten rauhoita mielesi ja anna sielusi viedä sinut tutkimusmatkalle, ja tietäkää, että tämä on vain ensimmäinen pieni yritys tehdä jotain joka tulee olemaan pääfokuksenne tulevina aikoina. Joten taas kerran kiitämme teitä teidän ponnisteluistanne ja haluamme sanoa, että tällä kertaa palkkio jonka tulette niittämään tästä yhteisestä ponnistuksesta tulee tuomaan hyvin paljon hyvin monelle. Ei vain heille jotka jo ovat kokoontuneet lammella, vaan myös kaikille jotka asuvat ja hengittävät tällä planeetalla ja muuallakin. Joten kiitos teille kaikille tämän haasteen vastaanottamisesta jossa avaatte sydämenne ja sallitte valon tehdä taikoja itsellenne. Tästä eteenpäin te tulette tekemään ihmeitä jotka auttavat tätä planeettaa tulemaan sellaiseksi paikaksi jossa kaikki voivat riemuiten elää.
Rakkaat ystävät, lähdetään tutkimaan täysin uutta aluetta yhdessä!"
Tapahtumarikasta meditaatiota huomiselle! Ü
Jaampas tässä nyt sunnuntai illan kokemuksia tuosta maailmanlaaajuisesta meditaatiosta. Tällä kertaa meditaatio oli huomattavasti lykäisempi, hätinä 20 minuuttia, mutta loppuajan sitten vain makoilin ja annoin ajatusten rauhassa vaellella minne halusivat.
VastaaPoistaPääsin meditatiiviseen tilaan melkein heti kun suljin silmäni ja mielessäni saavuin tuolle jo tutuksi tulleelle lammelle. Eteeni levittäytyi nokinen ja tuhkainen näkymä, koska koko lammen alue oli paranut poroksi, näkymä oli kuin valtavan ison metsäpalon jälkeen. Maa oli peittynyt täysin tuhkaan ja ilma oli hämyinen ja tumma. Hieman jo vähän pelästyin, että mitä ihmettä oikein on tapahtunut, mutta sitten kohta jo huomasin pienen vuorikristallin kurkottavan ylös tuhkan seasta. Tämän ensimmäisen kristallin jälkeen huomioin toisen ja taas uuden ja katsettani kohottaessa huomasin miten koko lammen ympärystä oli täynnä noita hohtavia vuorikristalleja. Ne nousivat vielä hieman ylemmäksi maanpinnasta ja sitten niistä lähti valtava monivärinen valojuova ylös korkeuksiin. Samalla huomasin jokaisen kristallin luona ihmisen ja kuin yhteisestä tuumasta me kaikki astuimme sisään noihin valojuoviin seisomaan kristallin päällä.
seuraavaksi huomioni siirtyi itse järveen ja sen pinta alkoi liikehtimään ja pikku hiljaa vesi alkoi pyörimään järvessä hurjaa vauhtia ympyrää, kuin vesikierre lavuaarissa kun tulppa on otettu pois. Samalla me kaikki jotka seisoimme rannalla valopylväissä muodostimme valtavan mandalan järven ympärille valoillamme. Näky oli hyvin voimakas, kuin olisi katsellut valtavaa ukkosmyrskyä ilman salamoita.
Tämän jälkeen valopylväät joissa seisoimme alkoivat taittumaan korkeuksista järveen ja hetken jo näytti kuin järven pohjalla olisi paistanut iso aurinko, mutta se mitä seuraavaksi tapahtui sai minut loksauttamaan suun auki hämmästyksestä vaikka silmäni olivatkin vielä kiinni :)
Vedestä alkoi nousemaan ylös valtavan iso palatsi, joka oli valkoisen ja hopean hohtoinen. Palatsi oli valtava ja se näytti ihan samanlaiselta kuin Walt Disneyn linnake heidän logossaan. Mitä enemmän palatsi nousi pintaan sitä enemmän veden alta alkoi työntymään esiin myös valtavan isot sillat palatsilta rantaan kuin kutsuen meitä kaikkia rannalla olijoita astumaan palatsiin sisään.
Tässä vaiheessa kuva yhtäkkiä muuttui aivan täysin ja näin jättimäisiä kasveja, hieman kuin kaktuksia ja nissä oli pitkät ja tosi terävät piikit jotka sojotti joka suuntaan. ilmassa oli myös sumua ja aavemaista oloa, joten taas kerran hieman pelästyin, mutta sitten muistin kanavoinnin sanat, että kaikki on vain kiinni luomisesta ja niin minä aloin kuvittelemaan miten noiden terävien ja uhkaavan näköisten piikkien päästä alkoi kasvamaan pehmeitä ja silkkisiä vaaleanpunaisia kukkia, jotka kohta täyttivät tuon koko kasvin. En voinut olla hymyilemättä ja ajattelin, että näinkö helppoa se luominen oikeasti on?
Lopuksi näin vielä järven taas tyhjänä, mutta tällä kertaa vedestä alkoi nousta valtava pitkulainen rakennus joka vain kasvoi ja kasvoi kohti korkeuksia ja loppujen lopuksi se ulottui kauas avaruuteen eikä siitä pystynyt sanomaan mihin asti se jatkui, koska se tuntui jatkuvan loputtomiin. Rakennus oli niin iso että se peitti koko järven, eli rakennuksen reunat koskettivat järven rantoja, eikä vettä näkynyt enää juuri ollenkaan. Rakennuksen seistyä hetken paikoillaan, korkeuksista näytti pikku hiljaa alkavan valua vettä alas järveen rakennuksen seinämiä pitkin täyttäen taas järveä isommaksi.
Ja tähän tämän kertainen reissu loppui, aika hurjaa silti :) Ja ihan älytöntä miten visuaalisesti sitä voi asioita mielessään nähdä. Siistiä! :)