Ylösnousemusmeditaatioilta Mandalatalolla

Voi että miten ihanissa energioissa eilisillan sain viettää Mandalatalolla Antin meditaatio- ja parannusillassa. Tämän kertainen mediaatiomatka vei meidät ylempiin temppeleihin, parannuksen temppeliin ja sen kautta ylösnousemuksen temppeliin. Lopuksi Antti ohjasi meidät vielä hieman syvemmälle sielunparannukseen ja täytyy myöntää etten olisi halunnut millään tulla pois noista energioista. Hyvin hoitavaa ja parantavaa energiaa saimme taas osaksemme.

Otin tähän alapuolelle kuvan siitä tunnelmasta jonka koin tuolla syvemmässä sielunparannuksessa ja kerron siitä sitten tuossa mielikuvieni yhteydessä lisää. Tässä vaiheessa myös haluan suositella Antin meditaatioita kenelle tahansa joka haluaa tehdä matkan omaan itseensä. Nämä mediaatio- ja parannusillat ovat hyvin hoitavia Ü

Tunnelmaan virittäytymisen ja maadoittamisen jälkeen Antti alkoi ohjaamaan meitä korkeampiin ulottuvuuksiin. Ensimmäisenä meidät ohjattiin parannuksen temppeliin ja meitä kehotettiin astumaan sisään tuohon tilaan. Näin ensin vain välähdyksiä vaaleanruskeasta kiviseinästä ja jo mietin, että osaankohan keskittyä koska olin todella väsynyt ja ottanut muutama tunti sitten vahvan tulehduskipulääkkeen tulehtuneeseen polveeni. Pikkuhiljaa kuva alkoi kuitenkin laajentua ja huomasin seisovani isossa kammiossa, se on varmaan paras sana kuvata tilaa. Kammio oli täysin nelion muotoinen lattiatasosta, mutta kapeni seiniä ylöspäin mentäessä. Seinät olivat kuin isot vaaleanruskeat kivilaatat, jotka yhdistyivät nurkista täysin saumattomasti toisiinsa. Tuo tila oli hyvin korkea enkä nähnyt ns. kattoon saakka, mutta jostain korkeuksista paistoi kirkasta puhtaan valkoista valoa sisään tilaan. Tilaa hetken silmäiltyäni sanoin itselleni, että nyt annan luvan itselleni täysin antautua tähän hoitoon, enkä vastustaisi mitään mitä eteeni tuodaan. Tuon lauseen sanottuani minua alettiin nostamaan korkeuksiin tuota kirkasta valoa kohden.

Energiat asettivat minut makuuasentoon tuolla korkeuksissa niin, että koko kehooni virtasi tuota puhdasta kirkasta valoa. En nähnyt tilassa muita kuin itseni tässä vaiheessa. Energia laski minut hyvin hitaasti ja hellästi takaisin alaspäin ja asetti kehoni makaamaan valkoisten yksittäisten pilarien päälle. Mietin, että miten ihmeessä pysyn aloillani noiden ohuiden pilareiden päällä, mutta huomasin nopeasti, että energia piti minua aloillaan. Tämän jälkeen näin kun minusta heitettiin pois "värittömät ja kuluneet" energiakehoni ja kun kaikki vanha oli poistettu, korkeuksista tuota kirkasta valoa pitkin laskeutui perä perää toistensä jälkeen hohtavan valkoiset kimaltelevat uudet energiatkehot kehooni. Seuraavaksi ylhäältä korkeuksista tuota kirkasta valoa pitkin laskeutui kammioon tasoja valkoisia kyyhkysiä valkoisena juovana lentäen ja tehden rauhalliseen tempoon kuviolentoa ympäri tuota kammiota. Minulle tuli mieleen ajatus, että näiden kauniissa ryhmässä liikkuvien lintujen liike saisi myös kammion seisovan energian liikkeelle. Tuota lintujen vanaa seurailin sitten pitkän tovin.

Hetken päästä minulle näytettiin kuva kammiosta jonkun henkilön takaa ja pian huomasin, että kultakin seinustalta asteli valkoiseen mekkoon pukeutuneet pitkät vaaleat hiukset omaavat naiset ympärilleni. Toiset asettuivat sivuille ja toiset jalkopäähän ja pääni yläpuolelle. Tämän jälkeen aloin pyörimään myötäpäivään kuin heiluri heidän keskellään edelleen makuuasennossa. Kun pyöriminen loppui näin naisten käsistä lähtevän kimaltelevat valolinjat yläpuolelleni muodostaen ylleni pyramidimuodon.

Tässä välissä ajatukseni karkasivat takapuoleeni joka alkoi osoittamaan puutumisen merkkejä, mutta sain ajatukset koottua helposti takaisin tuonne kammioon. Uudelleen keskittyessäni mieleeni tuli kuitenkin kuva hyvin vihreästä silmästä vihreillä naisen kasvoilla (hieman kuin kasvot avatar elokuvassa ) ja silmään osui hienoisen ohut valojuova pienen pienestä raosta (kuin postiluukku, mutta paljon ohuempi ja kapeampi). Hätkähdin hieman kuvaa, mutta tulin uteliaaksi ja pyysin näyttämään hieman lisää, että mitä tämä kuva tarkoittaa. Minulle näytettiin kuva mustasta laatikosta jonka sisään joku oli lukittu johonkin pimeään varastoon. Jostain ikkunan tai seinän raosta tuli sitten tuo kirkas valovirta joka osui noihin hyvin valppaisiin ja odottaviin silmiin. Silmissä ei näkynyt pelkoa, vain ainoastaan odotusta. En saanut tästä kuvasta enempää irti joten kohdistin ajatukseni takaisin kammioon ja siihen mitä olin aiemmin nähnyt.

Kammiossa olin noussut ylös ja olin hyvin hoikka ja omasin pitkät kultaisen vaaleat hiukset. Nuo neljä naista jotka olivat olleet ympärilläni kietoivat minua nyt valkoisiin leveisiin nauhoihin, pukien minut näin pitkään valkoiseen mekkoon. Tämän jälkeen minulle annettiin iso kultainen kaulakoru tai voisi puhua ihan isommasta laatasta joka ulottui rintakehäni päälle ja jossa oli punaisia ja vihreitä kiviä upotettuna. Tunsin kuin minua olisi puettu jotain juhlavaa tilaisuutta varten ja että olisin ollut jotenkin tärkeä henkilö tässä tilaisuudessa. Tässä vaiheessa takamukseni ilmoitti läsnäolostaan taas ja ajatukset karkasivat asennon korjaamiseen penkillä :)

Koska, musiikki vielä jatkui niin koitin palata uudelleen tuonne kammioon ja se kävi hyvin helposti. Tällä kertaa olin yksin kammiossa ja aivan kuin odotin jotain tai johonkin lähtemistä, valmiiksi tällättynä. Nousin kuitenkin seisomaan ja levitin käteni vierelleni, kohdistin katseeni yhteen suuntaan ja pyysin sieltä jonkin parantavan kristallin käteeni. Kristalli lipui läpi huoneen ja kämmenpohjani kohdatessa se tömähti tuhansiksi pieniksi hiukkasiksi, jotka virtasivat kämmeneni sisään. Otin tälla tavoin muutaman parantavan kristallin sisääsi käsieni kautta. Tämän jälkeen näin silmieni tasolla edessäni pienen kultaa hehkuvan valopallon jonka otin käsieni sisään ja asetin tuon valopallon otsaani vasten, se katosi hetkessä ostani sisään hehkutteen hetken otsaani. Tämän jälkeen istuin taas alas ja aloin odottamaan.

Hetken päästä Antti jo ohjasikin meidät kohti ylösnousemuksen temppeliä ja musiikin mahtipontisuuden vuoksi näin edessäni valtavat jättimäiset valkoiset portaat jotka johtivat hyvin korkealla siintävään ylösnousemuksen temppeliin. Paikka vaikutti enemmänkin kaupungin sisääntulolta kuin temppelin. Kuvainnollisesti astelin tuossa samaisessa valkoisessa asussani, vaaleat hiukseni hulmuten askelmia ylöspäin. Leveiden askelmien reunoilla tasaisin välein seisoi mahtavat jättimäiset soturin, jotka kukin kerrallaan kumartivat minulle mennessäni heidän ohitseen. Soturien välissä liehui myös isot valkoiset liput, joten näky oli henkeäsalpaavaa. Useaan otteeseen katselin sivuilleni kuin ihmeissäni, että missä oikein olen ja mihin oikein olen menossa. Minulle näytettiin myös kuva siitä miten minun perässäni tuli kymmeniä ja edelleen kymmeniä muitakin eri kokoisia ja näköisiä olentoja, kaikki oli kuitenkin pukeutuneet hyvin vaaleisiin asuihin. Portaat olivat niin valtavan pitkät, että luulin etten koskaan pääse perille :)

Lopuksi Antti ohjasi meidät ylösnousemustemppelissä olevan luojaliekin luo ja ohjasi meitä tuntemaan tuon liekin energia kehossamme. Näin itseni pimeän kammion sisällä, jonka keskellä roihusi valtava valkoisen ja kullan värinen liekki. Seisoin paikoillani ja tunsin miten tuon liekin voima puhalsi kehostani kaikki jäljelle jääneet taakat pois. Näin kuvainnollisesti miten seisoin vastatuulessa, hiuksieni ja hameesi hulmutessa tuulessa ja samalla kehostani irtosi mustia juovia jotka hävisivät tyhjyyteen takanani. Sitten kun tämä puhdistus oli ohi niin huomasin tanssivani tuon liekin ympärillä ja kanssani tanssi myös muita henkiolentoja.

Tämän jälkeen Antti ohjasi meidät vielä syvemmälle sieluumme parantamaan kaikista syvimpiä haavojamme ja tämä oli se energia josta en olisi halunnut koskaan tulla pois. Tämä energia oli hyvin syvällisen hoivaavaa. Näin itseni, taas tuossa valkoisessa mekossa, muttei enää niin juhlallisena, vaan pikemminkin hyvin arkisena, seisomassa hyvin väsyneenä aloillani. Ympärilläni kulki hyvin lähellä tumma mieshenkilö hoivaten ja rakastaen minua. Hän tuli eteeni ja laitoimme otsamme yhteen. Minä olin hyvin väsynyt ja hän oli hyvin huolissaan minusta. Hän nosti minut hellästi syliinsä ja kantoi minua eteenpäin. Nojasin päätäni hänen syliinsä silmät kiinni, antautuen täydellisesti tuohon rakkauden ja hoivan tunteeseen. Hän laski minut varovasti maahan pitäen ylävartaloani vielä sylissään ja asetti kätensä sydänchakrani päälle. Hänen kädestään virtasi kirkasta elämänvaloa sydämeeni ja kehooni. Olin hyvin väsynyt enkä reakoinut kovinkaan paljoa tähän hoitoon, tuntin kuitenkin vahvaa rakkautta ja tiesin, että olisin turvassa tässä sylissä. Mies painoi huulillaan suudelman hellästi otsaani ja jatkoi hoitamistani. Minulle tuli vahvasti sellainen mielikuva, että tässä oli minun kaksi eri puoltani, maskuliininen minä ja feminiininen minä, jossa feminiininen puoli on uuvuttanut itsensä melkein täysin antaessaan niin paljon itsestään maailmalle ja jossa maskuliininen puoli oli huolissaan tästä voimien heikkenemisestä ja jakoi feminiiniselle puolelleni lataavaa energiaa. Tunnelmaa on vaikea kuvailla koska siihen ei ole olemassa sanoja. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että viivyin tuossa tunnelmassa vielä hetken senkin jälkeen kun Antti jo ohjaili meitä takaisin meditaatiohuoneeseen ja siihen todellisuuteen josta olimme aloittaneet matkamme :)

Aivan ihana hoito ja se kantaa varmasti pitkälle. Mielenkiintoni alkoi myös heräämään tuota omakuvaani kohtaan, koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun näen itseni vaaleatukkaisena ja jonkin asteisena tärkeänä henkilönä muiden joukossa. Katsotaan tuleeko tähän joskus vastaus :) Mahtava meditaatio kuitenkin kaikenkaikkiaan ja tosiaankin suosittelen tätä meditaatiota kaikille jotka vain haluavat tutustua omiin energioihinsa. Seuraava meditaatio ja parannusilta on lokakuun 16. päivä. Lisätietoja Antti Häyhästä ja meditaatioilloista löytyy Mandalatalon sivuilta.